Tämän retken tavoitteena oli etsiä alueen kolmas lähde Hautakankaalta. Juhlavuoden kunniaksi päätettiin jättää samalla kätköjä lippukunnan muille ryhmille etsittäväksi sekä myös niille Ketuille, jotka eivät tällä kertaa olleet mukana. Suunnistaminen kartan avulla sujuu jo hyvin, se voidaan ylpeydellä todeta. Itse lähde osoittautui pettymykseksi. Haravoituamme alueen tarkkaan saatoimme vain todeta lähteen roskautuneen ja umpeutuneen aika tavalla - mikäli nyt oikeasti löysimme sen (ei ollut kyllä juuri vaihtoehtoja). Evästauolla jouduttiin tyytymään kylmään kaakaoon, kun trangian kaasupullo oli jäänyt mökille. Paluumatkalla piilotimme kolmannen kätkön ja ihastelimme upeaa siirtolohkaretta. Se piiloutui täydellisesti männikköön, minkä vuoksi emme sitä menomatkalla nähneet.
Retkellä oli toinenkin tavoite: Retkikokki-taitomerkki. Teimme nuotiolla Tarzan-pihvejä, nuotioperunoita, nuotiosämpylää, nuotiobanaania ja kolmijalkaa käyttäen muutakin retkiruokaa. Yleensä Reponiemessä tulee kohtuullisen paljon, mutta ei tällä kertaa. Se helpotti nuotiohommia suuresti.
Kokeilimme myös kipsivalun tekemistä. Maa oli aika kuivaa emmekä löytäneet eläinten jälkiä. Jouduimme tyytymään henvosenkengän jälkeen. Kipsivalua tehdessämme tutustuimme LiKon aiempaan lippukunnan jäseneen. Hän oli ollut nuori partiolainen silloin, kun Reponiemen maja rakennettiin.
Kaiken kaikkiaan jälleen ihana retki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.