Retkipäiviä 25,5: Yhtä juhlaa - leirielämää juhlien kera 30.6.-3.7.2017

Yhtä juhlaa - lippukunnan kesäleiri 

Perjantai 30.6.  

Ensimmäinen leiripäivä alkoi aurinkoisissa merkeissä Säynelammen kauniissa leirikeskuksessa. Vaikka minulla ei ollut kokemusta partioleireistä, lähdin innolla mukaan leirille, sillä lippukunnan järjestämät retket olivat olleet antoisia kokemuksia. 

Suomenlippu liehumaan, teltta pystyyn ja välipalallle. Leirirutiinit ja selkeät säännöt vakuuttivat minut heti vanhempana. Täällä on lasten hyvä olla yhdessä ja oppia uusia asioita. Heti alkuun lapsille annettiin vastuuta ja heidät otettiin mukaan luomaan yhteistä leiritunnelmaa. Itsekin sain tehtävän yöpyä sissiteltassa seitsemän sudenpennun kanssa. 

Illalla saimme leirille vieraan, isä Paavon Taipaleen ortodoksisesta seurakunnasta, joka piti meille rukoushetken ja kertoi leirikeskuksen historiasta. Päivän kruunasi kaunis kesäilta nuotiopaikalla yhteislauluineen. Olin yhtä valmiina seuraaviin leiripäiviin kuin sudenpennut.

- Kaisa Hinkkanen (partioäiskä)- 

Lauantai 1.7. 

Ensimmäinen yö teltoissa takana, toisia nukutti oikein hyvin toisia vähän huonommin, kuten aina partioleirillä. Aamu käyntiin lipunnostolla ja aamupalalla, samalla aurinkokin heräsi meidän juhlapäivään. 

Aamupäivä kului rakentelutehtävissä ja vesiohjelmissa. Sudenpennut ja perhepartiolaiset sahasivat, hioivat, ruuvasivat ja naulasivat innoissaan. Kohta jokaisella oli omat puujalat, joilla kävelyä harjoiteltiin ahkerasti. Seikkailijat keskittyivät sahaamisen ja köytöksiin, lopputuloksena leirin teemaan sopiva portti. Rakentelun lomassa sudenpennut ja seikkailijat kävivät kokeilemassa melomista ja soutamista. Ja tietenkin aurinkoisena päivänä pulahdettiin uimaan. 

Iltapäivällä oli juhlien aika. Leiriläiset pukeutuivat juhlavaatteisiin ja oli aika aloittaa synttäreiden ohjelma: pussijuoksua, lahjojen antamista ja avaamista, ralliautokisa, aasin häntä eikun kotkan nokka, kakun koristelua, saippuakupliaJa ilmapalloja. Täytekakkua ja muita herkkuja syötiin mahat täyteen ja kynttilöitä puhallettiin kakusta yhteisvoimin, olihan niitä 60. 

Ilta päättyi nuotiopaikalla yhteiseen iltaohjelmaan. Toisena iltana leiri hiljeni unten maille huomattavasti ekaa iltaa nopeammin.

- Katja ja Sonja, johtaja ja sudenpentu-

Sunnuntai 2.7.  

Yhtä juhlaa- partioleirin sunnuntaipäivä lähti käyntiin, kun sudenpennuilla oli oma pieni haikki. Haikissa apuna toimivat tarpojat. 

Iltapäivällä kotiväki kävi vierailemassa leirillä. Silloin paistettiin lettuja, ja jokainen telttaryhmä piti oman esityksen. Sitten oli aika sanoa sudenpennuille heipat. 

Illalla lähti käyntiin murha-peli, jossa täytyi olla varovainen, että ei kuolisi. Halaamalla arvottua henkilöä sai ”tapettua” tämän. Siinä sitten laitettiin sauna päälle ja huomattiin, että rannalla oli isolla alueella sinilevää. Päätettiin, että ei olisi terveellistä mennä uimaan leväveteen. Täytyi siis hakea puhdasta vettä keittiöstä peseytymistä varten.

Iltanuotiolla paistettiin makkaraa ja tikkupullia sekä samalla lauleskeltiin. Oli viimeinen yö jäljellä, jonka jälkeen pitäisi jo lähteä kotiin.

-Tarpoja Saara- 

Maanantai 3.7. 

Maanantai alkoi tuttuun tapaan herätyksellä, lipun nostolla ja aamupalalla. Telttatarkistusta ja päivän visailua ei unohdettu viimeisenä leiripäivänäkään. Sitten kokoonnuimme ja saimme ohjeet siirtymähaikille. Siirtymähaikki tarkoitti sitä, että haikille lähteneet sudenpennut palasivat sieltä seikkailijoina ja seikkailijat tarpojina.

Haikilla jakaannuimme kahteen ryhmään: tarpojiin ja seikkailijoihin. Seikkailijat lähtivät liikkeelle soutaen ja meloen, kun taas tarpojat lähtivät kävellen. Matkan varrella oli rastitehtäviä: ensiapua ja omien aiempien partiovuosien muistelemista. Ryhmät kohtasivat ruokarastilla, jossa söimme trangioilla tehtyä pastaa ja eväitämme. Kävimme myös läheisellä kalliolla kävelemässä. Ruuan jälkeen lähdimme takaisin leiriin, tällä kertaa tarpojat vesiä pitkin ja seikkailijat kävellen. Tarpojat saapuivat leiriin ensimmäisenä ja heitä vastassa olivat leirissä odotelleet perhepartiolaiset. Heti tarpojien saapumisen jälkeen perhepartiolaiset lähtivät vesille soutamalla. Seikkailijoiden saapumisen jälkeen oli jäljellä enää leirin purku, loppujuhlat, palkintojen jakoa ja lipun lasku.   

 - Helka (tarpoja) ja Suski-